Koiran ja ihmisen välinen suhde on ainutlaatuinen, mutta vaikka se olisi syvä ja hyvä, koira saattaa kaivata lajitoverin seuraa. Koirienvälinen ystävyys mielletään usein sellaisena, että ne leikkivät ja rallattavat väsymättöminä tuntikausia, eivät ole tarkkoja resursseistaan vaan jakavat kaiken henkilökohtaista tilaansa myöten mielellään kaverinsa kanssa. Tällaista ylintä ystävyyttä on todellakin hellyyttävää seurata. Kuitenkin, vaikka koira on sosiaalinen eläin, se ei välttämättä aina halua jakaa resurssejaan ja elämäänsä täysin toisen koira kanssa. Sosiaalisuuden piirteet vaihtelevat yksilö- ja rotukohtaisestikin suuresti. Omista resursseistaan ja henkilökohtaisesta tilastaan tarkat koirat saatetaan leimata epäsosiaalisiksi, vaikkei siitä välttämättä varsinaisesti ole kyse.
Koira voi nauttia toisen koiran seurasta myös ilman leikkiä
Ihminen on ehkä alunperinkin aikoinaan ihastunut koiraan vieraslajisena kumppaninaan sen leikkisyyden takia. Toisen koiran kanssa leikkiessään koira käyttää sosiaalisia taitojaan ja vahvistaa itseluottamustaan monin tavoin. Etenkin pennuille ja nuorille koirille kanssakäyminen toisten koirien kanssa on täkeää.
Kaikki koirat eivät kuitenkaan leiki. Koira voi olla luonteeltaan sellainen, ettei se kertakaikkiaan välitä leikkimisestä, mutta syynä voi olla myös se, ettei koira ole saanut turvallisia kokemuksia muiden koirien kanssa riittävästi. Leikki vaatii vahvan turvallisuuden tunteen ja koira saattakin eddetä leikkiin vasta kun sillä on riittävästi positiivisia kokemuksia toisesta ja sitä kautta luottamus kaveria kohtaan. Tämä voi viedä yksilöstä riippuen oman aikansa.
Sosiaalisten suhteiden ylläpitoa voi olla myös muut yhdessä tehtävät asiat kuin leikkiminen tai näkyvä vuorovaikutus. Esimerkiksi säännölliset, toistuvat yhteislenkit tutun koirakaverin kanssa voivat täyttää koirayksilön sosiaalisen kanssakäymisen tarpeen. Niiden yhteistä tekemistä saattaa olla vain peräkkäin käveleminen ja toistensa hajujälkien haistelu vuorotellen.
Ympäristö aiheuttaa ärinää
Ihmisten elintavat ja asumukset sekä urbaanit ympäristöt voivat nostaa koirissa esiin epäsosiaalisuutena pidettyä käyttäytymistä, kuten toisille koirille rähisemistä tai riitoja saman perheen koirien välillä. Koirat ovat sosiaalisia, mutta elinolosuhteet voivat olla niille liian ahtaita tai resursseja, eli koiran erityisen tärkeinä pitäminä asioita, on saatavilla liian vähän. Tämä aiheuttaa koirien välille helposti jännitteitä. Koirien välisiä suhteita voidaan tukea ja konflikteja on mahdollista omalla toiminnalla ennaltaehkäistä tehokkaasti.
Luottamuksen säilyttäminen on helpompaa kuin sen takaisin saaminen
Ruoka kuuluu koiran arvokkaimpiin resursseihin ja on luonnollista, että koira puolustaa sitä voimakkaasti. Koira ei usein halua jakaa haltuunsa saamiaan syötäviä herkkuja, puruluita tai ruokaa.
Ruokarauha täytyy ehdottomasti siis taata jokaiselle koiralle ja olisi hyvä että saman talouden koirilla on luottamus siihen ettei koirakaverin lähestyminen tarkoita ruuan menettämistä. Koirille kannattaa tarjota syötävät aarteet aina samaan aikaan ja varmistua että niiden jakama ruokailutila ei aiheuta riitoja. Vierekkäin syöminen aiheuttaa selvän riskin siitä, että nopeammin kupin tyhjentänyt pyrkii osingoille toisen kupille. Tämä on yleinen tunteiden kuumenemisen paikka.
Ahtaat nurkat ja käytävät ajavat koirat konfliktiin helposti. Kun toinen ei halua toista lähelleen, se kertoo sen ensin hienovaraisesti eleillään. Mutta jos tila on ahdas eikä toinen koirista mahdu väistämään riittävän kauas, on punainen hetki jo käsillä. Isommassa tilassa koirat olisivat hoitaneet kuuman tilanteen ehkä täysin ihmisen huomaatta. Voi olla järkevää, että koirat valmistautuvat lenkillelähtöön jossain muualla kuin tuulikaapissa. Koirakaveruksille voi myös opettaa, kenen vuoro on milloinkin. Puruluut voidaan jakaa nimijärjestyksessä kullekin koiralle, ja valjaat puetaan sekä ovesta kuljetaan ulos kukin koira oman nimen kuulessaan. Näin temperamenttiset ja resursseista tarkat koirat saavat mahdollisuuden nauttia lajitovereidensa seurasta ilman jännitteitä ja konflikteja.